EM-jaliksen ja EM-yleisurheilun kilpaillessa kohta keskenään, voin todeta, että lappeenrantalaisessa kisassa voiton vei nyt yleisurheilu. Nimittäin: team JARE sai uuden jäsenen jalkapallon parista nimeltä Mikko. Uskoisin, että tämä on parasta, mitä lappeenrantalainen jalkapallo on saanut aikaan sitten minun jalkapallokouluni 8-vuotiaana. Että kiitos vaan, tästä hetkestä ja lopullisesti lokakuusta alkaen aletaan tehdä raamikkaasta, vahvasta ja perusnopeasta Mikosta pikajuoksijaa. Alku oli varsin lupaava. Ainut huolenaihe on, tuleeko JAREsta MERJA. 😀
Ex-JARE:n treeneissä oli siis paikalla koko viisikko ja harjoitus oli varsin erilainen johtuen tietysti uudesta ihmetyksestä. Pitkään aikaan ei ole näiden neljän lisäksi muita ollut treeneissä, joten porukka on aika hitsaantunut ja kyllähän uuden kaverin mukaantulo herättää ylimääräistä miettimistä, seuraamista ja vie rentoutta. Mutta tilanne on tämä ja eiköhän ryhmädynamiikka uusiudu ja hitsaudu taas. Verryttelyksi tehtiin aitakävelyiden, hölkän (100m) ja muiden liikkuvuusliikkeiden yhdistelmää 10 kierroksen ajan.
Koordeina tehtiin polvennostokävelyä, 1 jalan pakarajuoksua, kuopasua ja takaperinjuoksua yhteensä 10x20m. Sen jälkeen tehtiin vähän nopeusvoimailua ensin kevyemmin vuorokinkoilla aitojen yli 4x8a ja sitten vähän kovemmin borshoveilla 3×5+5. Näissä viimeisissä tuli ilmi Mikon nopeusvoimatasot: erinomaiset. Vaikka kaveri onkin n.185cm pitkä, koordinaatiokyky on ihan mukavaa tasoa ja kaikki liikkeet onnistuivat varmasti jalkapallon näkökulmasta erinomaisesti, yleisurheilun näkökulmasta se oli hyvä alku.
Vetoja juostiin ensin 2x80m ins-outseina: 25m vahva kiihdytys + 30m rento rullaus + 25m kiihdytys ja perään 2x3x60m 90-95% niin, että toinen sarja juostiin piikkareilla jälkimmäisin lukemin. Palautukset olivat kävelypalautuksesta 3 minuutin nurkille. Kaikilta vedot sujuivat tosi hyvin, ainakin mitä silmää ja kelloa on uskominen. Joona ja Mikko juoksivat vedot yhdessä ja luultavasti niin juoksevat vielä monen monta vetoa! Viimeinen veto meni tarkkaan käsiaikaan 7,6. Reetta ja Anton juoksivat myös pareittain ja saivat toisistaan tosi hyvää kiriä. Viimeinen sujahti ihan vahingossa 8,3 molemmilla.
Loppuun tehtiin muutamia helppoja aita- ja pohjehyppyjä ennen loppuverkaksi nimitettyä jalkapallon peluuta. Ja jossain välissä treenin alkupuolella tehtiin myös 2×20 vatsaa sekä selkää. Juhannukseksi kaikille annoin kotitreeniksi 20 minuutin hölkkälenkin ja kuntopiirin. Seuraavaksi näemme ryhmän kanssa siis maanantaina. Kaikin puolin oma motivaationi tämän ryhmän kanssa työskentelemiseen on aika korkealla ja ihme olisi, jos ei olisi. Anton kehittyy ihan silmissä, tytöt tuovat iloa ja pirteyttä treeniin, Reetassa on kova potentiaali odottamassa ja Joona on saanut vierelleen järkäleen, joka toivottavasti pakottaa kehittymään ja itse olen saanut taas yhden hiomattoman timantin hiottavaksi. Tämän ryhmän kanssa valmentamienn on juuri sitä, mitä se parhaimmillaan voi olla.
Illemmalla vedimme Sarin kanssa maastossa juoksutreenin 98-99:eille. Paikalla oli hyvän kokoinen porukka, vaikka Emma, Noora J, Eetu ja Elina olivatkin korkeuspaikalla spesial-treeneissään. Viime mainitut hyppäsivät myös 1,5h seivästä, joten melkoiset tehoviikot ylöspäin hyppyjen osalta. Muiden kanssa tehtiin verryttelyä purulla vajaan vartin hölkällä ja pohjekinkkailuilla. Sen jälkeen juostiin ”pikkupuru” neljästi niin, että pyrittiin pääsemään aikoihin 3min-2,5min-2min ja viimeinen niin kovaa kuin lähti. Kovimmat ajat olivatkin 1,18-1,20 eli aika hurjaa kyytiä. Tuota pikkupurun lenkkiä on hyvä käyttää syksyllä peruskuntokauden pitkiin vetoihin. Mielessä jo ihan pyörii sarjat 2x4x pikkupuru max.parin minuutin tauoilla. 😉
Treeni jatkui ylämäkeen tehdyllä ”koordinaatio- ja hyppelykuntopiirillä”, jossa tehtiin liikkeitä 5x30m hölkkäpalautuksella kahden kierroksen verran. Loppuun riipaistiin vielä aika todella tiukkaan mäkeen 3xn.80m. Samaiseen mäkeen tullaan taas peruskuntokaudella muutaman kerran kuluttamaan mäkeä puhki – vaikka olinkin aluksi vastaan niin jyrkkään mäkeen juoksuttamista, mutta meno oli sen verran hyvännäköistä, että menoksi vaan. Ei ehkä ihan hölkkäpalautuksella kuitenkaan kuten nyt.
Loppuun tehtiin lihaskuntoliikkeitä loppuhölkkäilyn seassa n.8 liikkeen verran ja sitten porukka vielä jäi venyttelemään, kun riensimme Sarin kanssa seuraaviin ohjauksiin. Päiväni kentällä päätti 9-10-vuotiaiden harrasteryhmän ohjaus, jossa aiheena oli aitajuoksu ja pituushyppy. Molemmissa suorituksia kertyi n.10-12 kappaletta ja lisäksi paljon muuta tekemistä mahtui tuntiin. Paikalla oli 9 tyttöä, jotka taisivat ihan oikeasti nauttia tekemisestä. 🙂 Sen myötä olikin kiva siirtyä Juhannuslomalle, jota tässä nyt sitten vietetään kolme päivää peukaloita pyöritellen!