Tänään vedettiin kauden viimeiset tiistain treenit Jussin kanssa. Sen kunniaksi otettiin ilo irti. Tätä voi kokeilla jokainen: 5x50m 5A / 7m välein + 4x110m 5A satunnaisin välein / kävelypalautus + 3x250m (ensimmäiset 110m samat aidat, loppu sileää) + 3x230m sileä / palautukset vähän yli 1min kävelyä. Treenissä oli mukana neljä 13-vuotiasta, viisi 11-12-vuotiasta ja pari 9-10-vuotiasta. Jokainen juoksi tietenkin omaa vauhtiaan, kärjessä Iida ja Anniina viilettivät pisimmät vedot aidoin n.45 sekuntiin.
Vetojen juostu määrä oli yhteensä 2200 metriä eli ei ihan huonosti! Iidalle ja Anniinalle laskeskelin, että tuon juoksemiseen meni aikaa 7 minuuttia. Noh, masokistisella tuulella kun Jussin kanssa oltiin molemmat, niin otettiin loppuun askelkyykkykävelyitä 50m normaalisti etuperin sekä sivuttain 25+25m. Loppuun retkuteltiin helppoja jalkojen heilutteluja hypellen.
Likoille leirin jälkeen taas astetta kovempi treeni, mutta seuraavat kaksi päivää lepoa… Sitten taas juostaankin aitoja ja tehdään vähän voimaa. Mitäpä muutakaan! Mutta tämänpäiväinen oli taas osoitus siitä, että kyllä junnut treeniä kestää, kunhan pää ei putoa pelistä pois. Iida hehkutti ensimmäisten pika-aitavetojen aikana, että tämä on juuri sitä kivaa, mitä hän halusikin tehdä. Kun sateessa pitkien aita+sileä -vetojen aikana kysyin, onko tämä edelleen sitä, vastaus oli tiukka EI. Mutta se oli harjoittelemista, se oli sitä, mikä kehittää. Toki myös pika-aitominen kehittää, mutta asennetta, hapenottokykyä, peruskestävyyttä ja urheilijaksi tuloa kehittää joku ihan muu!
Jos tällä porukalla, joka näitä pitkiä juoksuja juoksee nyt, ei alkukesästä parane 60m (sileä+aidat) ennätykset, en ole huolissani. Sillä tiedän, että mm. 200m (sileä+aidat) paranee senkin edestä. Kamppailen valmentajana tämän nopeus/nopeuskestävyys/peruskestävyys-suhteen kanssa jatkuvasti, mutta ainakin loka-tammi ja maaliskuun loppu-toukokuussa haluan painottaa jälkimmäisiä. Uskon vahvasti, että nyt ollaan menossa oikeaan suuntaan valmentajan ajatuksissa ja urheilijoiden tekemisissä. Lajiharjoituksia tehdään kohtalaisen harvoin (pääasiassa 1, maksimissaan 2 kenttälajia viikossa), mutta kesällä sitäkin enemmän, kun taas ominaisuusharjoittelun määrä vähenee. Huippua nähdä, mitä tästä seuraa! Valmentaja on tällä hetkellä ylpeä kaikesta siitä, mitä tapahtuu.
aitominen, kestävyysharjoittelu, määräintervalli