Päivän plus-merkkiset suoritukset:
+ Sannin suoritukset
+ Oskarin finaalijuoksu
+ Eetun korkeus
Päivän miinus-merkkiset suoritukset:
– Susannan juoksu
– Joonan nivunen
Sitten vähän tarinaa urheilija urheilijalta, onnistumisista alkaen:
1. Nämä kisat jäävät kyllä mieleen Sannin tykityksenä. Ensin 60m alkuerissä ennätyksestä 0,2 sekuntia pois: 8,76. Sitten korkeuspaikalla hulppea ylitys 147:stä ja viimeisellä yrityksellä niukin mahdollinen pudotus 152:sta. Se olisi kyllä päivän kruunannut. 60m finaali oli päivän ainoa ”kauneusvirhe”, mutta pituuspaikalla syntyi joka hypyllä parempi tulos kuin aiempi ennätys, vaikka ainoastaan viimeisessä lankulle tulo oli kohdallaan, tulokseksi 470. Vähän tuoreemmilla jaloilla olisi varmasti syntynyt ihan toisenlainen tulos, mutta jätetään se odottamaan TJIG:tä – vähän joka lajissa!
2. Oskari räväytti 60m finaalissa kymmenyksen pois aiemmasta ennätyksestään ja juoksi pm-pronssia kovassa kisassa ajalla 7,70 jääden vain 1 sadasosan yhdestä maan kovimmista ikäluokan pituusmiehestä. Ensimmäistä kertaa Oki lunasteli lupauksiaan, joita on ollut syytä treenien perusteella asetella.
3. Mila oli myös ennätysvauhdissa. Vielä on varaa parantaakin, mutta 60m kulki jo 8,81 ja pituudessa syntyi piirinmestaruuteen oikeuttanut 471 eli ennätys parani 12 senttiä kertahypyllä. Vieläkin hypyssä on paljon tekemistä ja niiden juttujen lohksahtamisen jälkeen 5m on kantapäiden alla.
4. Iita teki vähän kipeänäkin huikeat kisat. 60m alkuerissä jo 8,50, pituuspaikalla viimeisellä 478 ja finaalissa vielä 8,42. Ylivoimaa, ylivoimaa… Nyt lepoa, tauti pois ja parin viikon päästä taas räjähtää.
5. Eetu oli myös yksi päivän onnistuja. Korkeuspaikalla syntyi ”uudella jalalla” (EI väärällä puolella!) hypäten ennätys 147. ”Vanhan jalan” ennätys jäi vain 10cm päähän, joten eipä hullummin! Yhtään ei tarvitse häpeillä kisaamista korkeudessa, vaikkei se hyvältä varmasti vielä tunnukaan. Myös 60m liikahti mukavasti, 8,37 on selvä ennätys ja kertoo ennenkaikkea fyysisestä kasvusta ja kehityksestä, mitä tapahtuu nyt huminalla.
6. Iida juoksi 60m alkuerissä myös enkat, 8,50. Finaalin Iida jätti juoksematta takareiden kipuilun vuoksi, mutta hyppäsi kuitenkin pituutta. Askelmerkkiä otettiin koko ajan lähemmäs ja lähemmäs, mutta silti yhden yhtä hyppyä ei lankulta saatu lähtemään. Varmasti osa syynsä oli takareisi nimisellä kummituksellakin, mutta jotain muutakin lankkukammoa kisassa nyt on. Mitattu 460 30cm mittauspaikan takaa ponnistettuna oli osoitus niistä kyvyistä, mitä tytöllä olisi. Se oli yksi parhaita hyppyjä, mitä kisassa olen Iidan nähnyt hyppäävän, joten eiköhän sellainen osu josku vielä lankullekin.
7. Anniina juoksi 60m alkuerissä 8,41 ja finaalissakin vielä todella huonolla startilla 8,48. Pituuspaikallakin oli paljon hyviä, niukasti yliastuttuja hyppyjä, mitkä ovat kyllä valitettavasti Anniinan tavaramerkkiä. Tulos 452 ei taas kerro totuutta.
8. Mikko paransi myös alkuerissä ennätystään, 2 sadasosan verran 7,70:een. Finaalissa ei kuitenkaan kyennyt parantamaan enää toista samanlaista, mikä olisi tuonut pm-hopeaa, vaan aika painui 7,76:een. Aika paljon on vielä tekemistä, jotta juoksu alkaa muistuttaa pikajuoksua etenkin lähdön, mutta myös maksimijuoksun osalta ja nimenomaan askelpituuden puolesta.
9. Anton juoksi 8,37 ja hyppäsi pituutta yhden 520:n hypyn, joka kylläkin mitattiin 487:ksi, kun ponnistus tuli reilusti lankun takaa ja takapuolikin jätätti kasassa melkein 10 senttiä. Ehkä J-suussa?
10. Joona osoitti kyllä alkerissä olevansa nopeassa ja herkässä kunnossa, ehkä vähän liiankin herkässä, kun ei paikat tunnu kestävän millään. Tällä kertaa nivunen nappasi n.50m kohdalla ja hölläyksen näki selvästi kauempaakin. Silti aika 7,82 (alkuerien 4.nopein) oli ennätys ja olisi parantunut vielä reilumminkin n.7,75:een, jos juoksu olisi jatkunut normaalisti loppuun asti. Ehkä vähän pitää kysellä poikasten alkuverryttelyrutiineja, olisiko niissä jotain petraamisen varaa, ettei tällaista ihan joka kisassa tarvisisi katsella…
11. Susanna oli tänään pehmeä. Muut kuin kisaveto näyttivät ihan hyvältä, mutta itse juoksu ei sitten lähtenyt oikein missään vaiheessa. Startti oli varovainen ja loppumatka vissiin odoteltiin ja kiritettiin kaveria. Noh, ehkä ensi kerralla, mutta tämä ei ollut taas se kuuluisa koko totuus. Se nähdään sitten viikon päästä!
SUMMA SUMMARUM
Ennätyksiä ropisi, suorastaan kaatosateen verran. Turha kai käydä laskemaankaan, kun kello on yli puolen yön. Pääasiassa hyvä maku jäi, vaikka muutamat hassitkin mukaan mahtui. Tästä on hyvä jatkaa, suunta oikea, tahti vielä paikoin vähän jähmeä!