Pienoisten lapsosten kanssa on treenattu maanantain hurjan juoksu-urakan jälkeen tiistaina santtipulilla, torstaina muiden kuin meikäläisen kanssa sekä perjantaina ja sunnuntaina lajitreenejä. Treeneissä on ollut ihan mukavasti sakkia paikalla ja meininki on ollut villiä, mutta paljon on myös saatu tehtyäkin ja ihan tosi hyvännäköistä touhua onkin!
TIISTAI:
Punttitreenissä paikalla olivat Anniina, Mila, Eetu, Juan, Onni, Samu, Noora H, Janne ja Aleksi. Alkulenkkeilyjen ja pikaisten venyttelyjen jälkeen siirryttiin voimailemaan. Liikkeinä tällä kertaa olivat järjestyksessä rinnalleveto, leuanveto aidalla, lantion nostot, kylkinostot, selänojennus, askelkyykkyhypyt, jalkojen nostot puolapuilla, dippi, kyykky ja pystypunnerrus käsipainoilla. Jokaista liikettä tehtiin 40-50 sekuntia vähän kierroksesta ja muusta meiningistä riippuen ja voin sanoa, että treenin lopussa oli taas jengi aika halki-poikki ja pinoon! Suoralla juostiin vielä muutama jalkoja irrotteleva 60-metrinen ja loppuverkkailtiin.
Nämä tiistain jumppailut ovat lähteneet ihan älyttömän hyvin käyntiin. Rinnallevedoissa ja kyykyissä osa tekee jo n.13-17-kilon tangoilla näitä pitkähköjä sarjoja, vaikka mikään kiire ei ole siirtyäkään isoihin tankoihin. Luultavasti en tuota 17-kiloista isompaa anna käsittelyyn tämän vuoden puolella kellekään, vaikka esimerkiksi Eetulla rinnalleveto on jo siinä mallissa, että melkein voisikin. Tärkeintä on kuitenkin se, että liikkeet tehdään ehdottoman oikein ja tekeminen on turvallista. Pienin askelin kohti suuria päämääriä.
PERJANTAI:
Torstaina melkein jokainen perjantaina treenaamassa ollut oli käynyt jommassa kummassa kehonhallinta-treenissä. Paikalla oli 11-henkinen joukko, joka pääsi tekemään melkoisen määräpainotteisen lajiharjoituksen. Alkuverkkaa tehtiin kaatosateessa ulkona hölkkäillen tekonurmella ensin pari kierrosta, sitten tehtiin helppoja pohjehyppelyitä ja kävelykoordeja hölkän kera niin, että vartin verkka-aika saatiin täyteen. Sen jälkeen painuttiin heti sisälle, ettei enempää kastuttu. Sisällä tehtiin perinteiset viisi venyttelyä ja koordeina jalanheilautushyppelyä, 1 jalan pnj:a ja kuopasua yhteensä 9×15-20m. Avausvetoina juostiin 3x60m rentoa vetoa keskittyen liikkeelle lähtöön ja mahdollisimman hyvään juoksutekniikkaan.
Pituuden lajiosiossa tehtiin tällä kertaa homma niin, että tuotiin pituuskasan viereen korkeuspatja, johon käytiin tekemässä hyppy jokaisen kasaan tehdyn hypyn jälkeen. Tällä tavalla tehtynä normaali hyppyjen määrä tuplaantui ja ainakaan omasta mielestäni hyppyjen laatu kasaan tehtyjen osalta ei kärsinyt. Päivän treenissä poikkeuksellista oli, että molemmilla jaloilla tehtiin sama määrä hyppyjä vaihdellen 3-4 kierroksen välein myös hyppytapoja. Patjalle tehtiin telemark-hyppyjä 4+4x ja kasaan 8 askeleen vauhdista pituushyppyjä 4+4x. Seuraavassa setissä patjalle hypättiin jalat suorana eteen ja kasaan korokkeelta 2 askeleen vauhdista pyrkien tekemään hyppyyn jonkinlaista alastuloa. Loppuverkaksi tehtiin muutama keskivartaloliike hölkän seassa.
Päällimmäisinä ajatuksina treenistä jäi pääkoppaan monen kohdalla jotenkin hurjan vauhdikas ja hyvännäköinen juoksu, se, että pituushypyn taito ei ole kadonnut kellään yli kuukauden aikana, kun sitä ei ole hypätty ja se, että nopeus-, laji ja peruskuntoharjoittelun voi yhdistää. Reiluun puoleen tuntiin treenissä tehtiin 30 hyppyä per pää ja ihan huomaamatta. Kun perustekeminen on tätä tasoa, on helppo lähteä talvella (eli kunnolla vasta kesällä!) sitten oikeasti hiomaan ja viilailemaan kuntoa kovaksi.
SUNNUNTAI:
Paikalla oli taas huikea viisi-henkinen edustus: Eetu M, Mila, Samu, Juan ja Aleksi. Ulkona verkkailtiin n.20 minuutin ajan: hölkkää, pieniä pohjehyppelyitä ja polvennostoja tötsien yli, helureita sekä muutamia pysäytyshyppelyitä. Sisällä juostiin slalom-juoksuja ja tehtiin erilaisia kehonhallinta-juttuja ennen korkeuspaikalle siirtymistä. Ponnistuksia tehtiin ensin rimalle ylöspäin, sitten saksaten patjalle molemmin puolin ja lopuksi hypättiin n.8 hyppyä riman kanssa. Määrää kertyi taas ihan mukavasti: n.25 hyppyä. Lopuksi kisattiin vielä vähäsen terävää ”viivajuoksua”.
MAANANTAI:
Maanantai oli taas perinteisesti juoksupäivä, vaikka paljon muutakin saatiin tehtyä varttia vajaassa kahdessa tunnissa. Valmentajan mielestä tämä maanantai oli ehkä paras harjoitus, mitä tänä syksynä on tehty. Yksi tärkeä syy siihen oli se, että pääluku treenissä oli 18. Vaikka Noora J ja Eve eivät vaivojensa kanssa voineet osallistua juoksuosioihin, tekivät nämä kykenemisensä mukaan treeniä sovelletusti sekä vetoja kuntopyörällä ja lihaskuntoa toki.
Muiden kanssa tehtiin täysi urakallinen juoksutreeniä ja oli hienoa nähdä, miten hyvin porukka jaksoi ja ennen kaikkea veti asenteella. Suurempaa valittamista ei ollut, vaikkakin aina joku yrittää päästä luistamaan syyllä ”miuta pistää!”. Oli mukava saada mukaan treeniin sellaisia, jotka ovat nyt syksyn aikana vähemmän käyneet muiden lajien tiiviin treenauksen tai kipeänä olemisen vuoksi.
Alkuverkkaa tehtiin amiksen tekonurmella kapulan kanssa nelisen kierrosta hölkkäillen kaatosateessa taas. Hieman paremmalla ilmalla olisimme olleet ulkona myös itse treeniosion, mutta tällä kertaa heltyi valmentaja, joka itsekin jo vähän kipeänä halusi sisälle lämpimään. Hölkkien lisäksi ulkona tehtiin venyttelyjä liikkuen ja muutamia menninkäisiä.
Sisällä jatkettiin aitakävely-koordinaatio/hyppely-hölkkä/helppo vuorohypähtely -radalla tai kuntopiirillä, jota tehtiin kaksi kuuden kierroksen settiä. Molemmat sisälsivät samat 6 aitakävelykierrosta, mutta muuten setit olivat erilaiset: ensimmäisessä tehtiin eri tavoin polvennostoja ja pakarajuoksuja ja toisessa hyppelyitä 30 metrin matkalla. Takas päin tultiin toisessa sarjassa helposti hypähdellen.
Päivän pääteema oli pyramidivedot, jotka olisi ollut huomattavasti helpompi toteuttaa ulkona kuin 60m-juoksusuorallamme. Mutta ei auta valittaa, setti oli seuraavanlainen ja se toistettiin kahdesti: 300m + 200m + 150m + 120m + 60m eli juoksumatkaa kertyi n.1700m. Tarkoitus oli tasaisesti kiristää vauhtia jokaisessa vedossa ja painotin sitä, että liian kovaa ei saa alussa vielä juosta. Siinä onnistuttiinkin hyvin, kun 300m-vetoihin meni aikaa n.1min 10-15sek. Siitä oli helppo lähteä kiristämään vauhtia.
Vetojen jälkeen puuskutti, mutta nopeasti hengitys tasaantui kun hapottamaan ei juurikaan ketään alkanut – eikä pitänytkään. Treeni jatkui jokaisen kertomalla keskivartaloliikkeellä, joihin minä kerroin toistot eli niitä kertyi 18×10-20 kpl, yhteensä aika tarkalleen 260 toistoa. Lopuksi tehtiin vielä ennen loppuverkkaa ja venyttelyjä jalkateräjumppaa. Kerrassaan loistava harjoitus, jossa tekemisen määrä oli suuri ja puna kovasti poskilla!
TIISTAI:
Perinteinen punttijumpan päivä. Kuntopiiri-tyyliin tehtiin tällä kertaa 12 liikettä aina kolmen 40-45 sekuntisen kierroksen ajan: rinnalleveto, pystypunnerrus käsipainoilla, kyykky, aitaleuanveto, vatsat jalkojen nosto, askelkyykky taakse, juoksun käsiliike, hyppy vuorojaloin penkille, selän ojennus, punnerrukset, kylkikierto ja takareisikone. Alle 12-henkinen porukka (Anniina, Iida, Mila, Noora H, Elina, Samu, Juan, Onni ja Eetut) kävi ulkona hölkkäilemässä vajaan puolituntisen ja kierrosten päälle juostiin muutamat kiihdytykset.
Nämä tiistaiset jumppailut ovat kyllä tuoneet ihan uutta piristystä treenaamiseen ainakin omasta mielestäni. Vaikka suurilla rautakuormilla ei juhlita, jokainen on saanut ihan uutta tuntemusta lihaksiinsa ja ennen kaikkea lihaskestävyyttä ja hapenottokykyä on kehitetty pitkähköillä sarjoilla ja kierroksilla monipuolisesti koko kroppaan. Seuraavat yhteistreenit 98-99:eille meikäläisen vetäminä ovatkin vasta viikon päästä kun on viikonloppu leireilty piirileirillä ja maanantai palauduttu leiristä.
Treeneissä käy nykyään selkeästi kolmen kerroksen väkeä. On ne ihanat aktiiviset ja motivoituneet, jotka ovat paikalla lähes joka kerta, elleivät ole kipeänä tms (= Iita, Anniina, Mila, Iida, Eetu M, Aleksi, Juan, Samu ja Noora H), sitten on ne, jotka ovat paikalla muutaman kerran viikossa joko kyyditysten, muiden harrastusten (eli hyväksyttävien syiden) tai muiden syiden vuoksi (Onni, Janne, Ella, Elina, Martta, Janina, Eetu K). Ja sitten on muutama, jotka käy treeneissä vähän silloin tällöin kun sattuu muilta kiireiltä ehtimään. Tämä siis vain koskien niitä treenejä, joita vedän itse, torstaistahan en voi koskaan täysin tietää kun en ole paikalla kummassakaan treenissä.
Jokaiselle voi oikeastaan näistä vuosista alkaen luvata kehitystä juuri sen määrän, kun itse töitä sen eteen tekee. Sen puoleen yleisurheilu on kyllä raakaa, mutta palkitsevaa puuhaa, että et voi kätkeytyä joukkueen, valmentajan, koreografian, olosuhteidenKAAN tai minkään muun syyn taakse, joka johdattaa syyttävää sormea pois itsestä; joka hetki olet ihan itse tekemässä itsellesi sitä tietä, mitä kohti olet matkalla. Näin nuorten on vielä monen mahdoton sitä ymmärtää, mutta vähitellen sen ymmärryksen tulisi kasvaa kaikissa, että ne on juuri ne omat valintani, jotka näkyvät kisoissa. Joillain harvoilla se ymmärrys on ihan sisäsyntyisenä, mikä näkyy jo nuorena valtavana työmääränä, kilpailuhenkisyytenä ja haluna kehittää taitojaan. Joku panostaa kouluun, joku toiseen harrastukseen, joku kavereihin… Jokainen pärjää siinä asiassa, mihin aikaansa käyttää eikä mikään tie näistä voi olla väärä, jos sitä itse oikeasti haluaa. Onneksi 98-99-ryhmässä on niin monta, joille se asia on yleisurheilu. Valmentaminen on silloin aika mukavaa puuhaa! 🙂
korkeushyppy, määräintervalli, pituustekniikka, pyramidi, voimaharjoittelu