Maanantai:
Viikko alkoi välipäivällä kisojen keskellä. Välipäivä kisoista, ei suinkaan harjoituksista. Ainoastaan Joonalla oli maanantaina pelkkä verkkapäivä. 98-99:t saapuivat kesän lämpimintä päivää juhlistamaan aamutreenillä. Paikalla olivat ne, jotka eivät ole lomareissuilla tai kipeänä, yhteensä 9:n kanssa saatiin hyvin vietyä läpi ne jutut, mitä oli tarkoituskin, nimittäin pelit ja leikit.
Harjoitus oli seuraavanlainen: n.20 minuuttia torni- ja koppipalloa, pieni venyttelytuokio, 3 erilaista viestiä (patjan yli pyykkipoikaviesti, seiväspatjalla nelistys+jalat patjan reunalla takaisin sekä möngerrys+rapukävely), lipunryöstöä metsässä ja uinti ruuhkaisella uimarannalla. Kisojen välipäivänä ja muutenkin pitkän kisakauden ja lajitreenikauden keskellä vaihtelua ja virkistystä, josta paikalla olleet kyllä nauttivat ihan silminnähden.
Illalla ohjasin taas yhden tunnin 04-05-syntyneille ja huokaisin helpotuksesta tunnin päätteeksi. Kyllä voi olla rankkaa tuollaisen ADHD-lauman ohjaaminen. Aiheina tänään oli kuulantyöntö, reaktiolähdöt ja muu lähtöharjoittelu sekä viestikisailuja. Tunnin katselin heittokoulua ennen isoimpien treenin vetoa. Paikalla olivat Reetta, Emma ja Mikko. Verryttelyä tehtiin nurtsilla lajinomaiseen tyyliin, jonka jälkeen tehtiin koordinaatioita yhteensä 8×15-20m. Tytöt juoksivat piikkareilla ensin 30m+20m pystystä ja sen jälkeen 2×20+1x40m telineistä. Reetalle kyseessä oli pientä valmistelua huomiseen kisaan.
Mikko juoksi sillä aikaa 2x4x60m rentoja, tekniikkaa kehittäviä vetoja ja huikean hyvältä näytti! Kaikki se aiempi etukenoisuus, takapotkuisuus ja askeleen tökkääminen oli poissa ja tilalla oli rentoa, väljää, korkealla tapahtuvaa laadukasta pikajuoksua, jota oli ilo katsella. Seuraava tavoite on opetella loikkimaan. Kun 190cm-JVE-4kg-yli-15,5m:n kaveri oppii juoksemaan ja käyttämään kroppaansa, voi tapahtua mitä vaan. Nyt alkaa jo juoksu olla juoksemisen näköistä, joten aika nopeasti asioissa on menty eteenpäin. Jos kuukaudessa tapahtuu näin paljon, mitä tapahtuu 11:ssä tai 23:ssa…
Tiistai:
17-19-vuotiaiden pm-kisoissa ryhmäläisistäni kisasivat Joona, Reetta, Anniina ja Iita, kaikki satasella ja kaksi viimeksi mainittua myös pituudessa. Iita on ollut kipeänä viime viikon lopun, Anniina on kovassa nousukunnossa, Joonan ja Reetan potentiaali on aikalailla k/näyttämättä vielä. Reetan kanssa jännitys tähän iltaan on ollut aika kova, sillä mahdollisuudet olisi hyvissä tuulissa (+1m/s) ja sopivalla kiriavulla rikkoa Sm-kisoihin vaadittava tulosraja – ainakin teoriassa. 1,5-viikkoinen ripari ja viikon kipeänä oleminen eivät nimittäin tehneet tästä tehtävästä kaikkein helpointa.
Ennen starttia Reetta valitteli lonkankoukistajaansa, kuten myös eilenkin treenin lopussa. Otin ”magic tatchin” käyttöön ja hieroin jalkaa hetken, vaikka taisi tuntua lähinnä kutitukselta. Sen jälkeen kipu oli kuitenkin poissa, joten taidan olla syntynyt hierojaksi. Tytöt pääsivät juoksemaan suoraan finaalina, mikä oli ehdottoman hyvä helteisessä säässä. Pitkän odottelun jälkeen tosin vasta, kun rata-arvontaa vatvottiin uudelleen. Reetta kiihdytti hyvin (tai lähinnä oli terävä, kiihdytystä ei juoksussa ollut juuri lainkaan), johti 40 metriin saakka, kunnes vierelle tulivat Imatran tyttö ja Anniina, joka sai juoksulle ihan hyvän lähdönkin.
Anniina meni juoksun voittoon tahtoen sitä selvästi kovimmin. Reetta tuli maaliin 7 sadasosaa Anniinan perässä ajoin 13,63 – 13,69. Iita juoksi 14,00 eikä sairastelu voinut olla näkymättä erityisesti juoksun loppupuolella. Tuulimittari näytti +0,2 tyttöjen juoksun aikana, joten paremmissa tuulissa, kunnon myötäisissä olisi kärkiparin ajat voineet lipsahtaa 13,50:n paikkeille. Pitää kuitenkin olla ihan tyytyväinen, etenkin Anniinan suoritus oli loistava ja vielä on varaa parantaa, kunhan päälle saa kunnon kisafiiliksen!
Reetta oli itse selvästi pettynyt juoksunsa jälkeen ja vaati pienen psyykkisen valmennuksen oppitunnin ennen kuin saatiin kaveri uskomaan, että viikon päästä ajat ovat ihan eri luokkaa – tietysti tuulen pienellä avustuksella. Viimeisen kuukauden aikana 3 viikkoa pois treeneistä on aika paljon, mutta nyt kun saadaan jopa 2 viikkoa täysipainoista treeniä, pitäisi sen alkaa jo viikon päästä näkyä. Itse en todellakaan heittänyt kirvestä kaivoon tämän päiväisen jälkeen, sillä juoksussa oli paljon hyvää, mutta myös paljon sellaista, jota viikossa voidaan parantaa. Tärkeintä on, että urheilijalla asenne ja luotto on sellaisella tasolla, että harjoittelu kehittää.
M17 saivat juosta alkuerät, mikä taas suosi Joonaa selkeästi. Ensimmäinen juoksu olikin selvästi ”kättelyä” ja kävi hyvästä lämmittelystä. Aika 12,36 ja karstat pois. Finaalin teemana oli selkeästi kysymys siitä, miksi joku toinen tulee lopun kovempaa kuin joku muu. Vastaus: siksi, koska se kiihdyttää pidempään. Tänään ”se” oli Joona. Kiihdytys onnistui ihan kivasti finaalissa alkuerään verrattuna, vaikka vielä polkeekin aika paikallaan voiman ja liikkuvuuden puutteiden takia. Puutteista huolimatta pisimpään kiihdyttänyt on maksimivauhdissa n.10m muita myöhemmin, joten vauhdin hidastumistakin alkaa tapahtua paljon muita myöhemmin. Viimeisen 40m aikana Joona otti yli metrin verran kiinni voittanutta ja oli siis toinen ihan selkeästi, vaikka 60m:n jälkeen oli vasta yhtä selkeästi kolmantena.
Tämä päivä oli pikajuoksun oppitunti parhaimmillaan. Toivottavasti tuleva harjoituskausi Joonan kohdalla pääsee olemaan tasapainoinen, tehokas ja ennen kaikkea terve, jotta voimaa ja liikkuvuutta voidaan kehittää sille tasolle, että aina ei tarvitsisi lähteä takamatkalta, vaikka parhaiten kiihdyttääkin. Tänään reagoinnit olivat Joonalle hyviä, vaikka finaalissa ensimmäinen askel ja liikkelle lähtö tapahtuivat hidastetusti – mutta ei selkeästi muita myöhemmin, joten nyt oli focus itse asiassa.
Tyttöjen pituuskisassa heti satasen jälkeen Iita hyppäsi toisellaan oikein haamuhypyn, jossa askelmerkki osui ihan millilleen ja hypylle saatiin mittaa huikeat 472. Se on 12-vuotiaiden tilastoissa sijalla 7. ja on ihan oikeasti aika kovan luokan temppu. Anniinan kisa oli taas aika vaisu, vaikka kesän paras 445 tulikin. Jos pientäkin parannusta vaparin käytössä tapahtuisi, hyppy lentäisi vähintään tuonne Iitan mitoille. Katsellaan, mitä perjantain pituustreeni saa aikaan…
Sellainen oli se tiistai. 2 ennätystä, 1 sadasosan päähän ennätyksestä ja yksi kauden paras. Se asenne, jolla nämä neljä urheilijaani tänään tekivät, oli todella mukavaa seurattavaa. On hienoa saada valmentaa tällaisia nuoria, jotka nauttivat, haluavat, osaavat ja voivat, tosissaan, mutta pilke silmäkulmassa. Tästä on hyvä jatkaa!
Keskiviikko:
Myöskin keskiviikko oli kisapäivä. Viikkokisoissa lajeina olivat 200m aj (13-15-sarjoissa) ja kuula. Iida juoksi soolona aidat aikaan 33,01 paljon paremmin rytmein kuin sunnuntaina, mutta 1,5m/s vastatuuli verotti yhden askeleen lisää viimeiseen väliin ja sitä edellinenkin oli jo tosi tiukka. Varsin hyvä juoksu kuitenkin rytmien puolesta. Nyt onkin tämän kesän pitkät aidat juostu ja varsin menestyksekkäästi 13-sarjalaisten osalta, sillä Iida, Allu, Mila, Sanni ja Anniina kaikki alittivat 14-vuotiaiden SM-kisarajan vieläpä useampaan kertaan ja aika monella, esimerkiksi Anniinalla jäi vielä paljon varaa parantaa. Tyttöjen sijoitukset vuotta vanhempien seurassa olisivat tällä hetkellä 11-22 välillä. Ja vasta ensi vuonnahan laji on tytöillä ”virallinen”. Muut tytöt paitsi Elina eivät tänään juosseet aitoja.
Parikkalassa 17-sarjan pm-kisoissa Joona ja Anniina jatkoivat urakointia ja tekivät kaikissa suorituksissaan ennätykset. Anniina hyppäsi 3-loikkaa 9,75 ja Joona rykäisi 300m hyvään aikaan 38,78. Pituus ei taas mennyt ihan niinkuin elokuvissa, mutta 545 on kuitenkin sentillä ennätys. Varaa olisi ainakin päälle 570:n lukemiin, mutta ehkä sen aika tulee vähän myöhemmin. Joonan kolkin tulos on kuitenkin jo aika mukava ja todistus siitä, että sillä matkalla kova työ palkitaan, mutta ei vielä kesän ensimmäisessä startissa. Jännää nähdä, miten paljon tuosta vielä pystyy nipistämään. Uskoisin, että mahdollisuudet on sellaiseen 38,3-aikaan, mutta ei aseteta nyt mitään esteitä vieläkin paremmille tuloksille. 😉
Loppuviikon isojen treenit torstaina ja lauantaina:
Torstaina treeneissä olivat Mikko, Jani, Reetta ja Emma. Poikkeuksellisesti tehtiin kahden tunnin treenit näin kesäaikaan, jotta saatiin tehtyä kaikkea reilusti. Alkuverkkailua tehtiin purtsikiekan jälkeen aitakävelyin ja pohjehyppelyin. Lisäksi tehtiin aitasykäystä ja koordeja hakien laajuuksia (lantiontyöntöhyppelyä, pn-pajua ja takaperinjuoksua). Reetta ja Jani juoksivat rentoja vetoja sarja sarjalta vauhtia hieman kiihdyttäen 3×100+3×80+3x60m. Emma juoksi 2×6 vetoa henkseleitä, jotka myös Mikon piti tehdä, mutta pohjekipujen vuoksi päätettiin jättää vedot kesken kahden jälkeen.
Juoksujen jälkeen tehtiin vielä kuntopiiriä 3×7 liikettä (borshovit, vatsat, punnerrukset, selät, takareisipito, kyljet ja ½-kyykkyhypyt) ja muutamia aitahyppyjä kolmella aidalla. Täytyy kyllä tunnustusta antaa näille urheilijoille, jotka vetivät tämän setin läpi. Janin juoksu ja kaikki tekeminen on kehittynyt upealla vauhdilla ja on todella kivaa katsoa tuollaista menoa. Myöskin Reetassa on tapahtunut isoja muutoksia tämän kesän aikana asenteesta lähtien ja juoksutekniikasta puhumattakaan.
Joona teki perjantaina palauttelevan treenin ennen sunnuntain piiriottelua, joka sisälsi aitakävelyitä, koordinaatioita, loikkia ja 2x3x80m rentoja nurtsivetoja. Lauantaina paikalla olivat vain tytöt, jotka verkkailivat ensin purulla ja sitten tekivät liikkuvuusliikkeitä ennen koordeja, joina tehtiin yhteensä 12×20-25m sik-sakkia, jalanheilautus- ja lantiontyöntöhyppelyä, isovuorohyppelyä, 1 jalan pyöräytysjuoksua ja polvennostojuoksusta juoksuun. Pituusponnareita tehtiin lantionkäytön oppimiseksi 3, 2 ja 1 väliaskeleella, yhteensä 10x4a. Aika paljon oli siis tehty, kun siirryttiin vetoihin: 1x60m avausveto, 1x60m+2x120m täysillä. Reetan juoksu oli tosi hyvännäköistä, vaikka ajat eivät ihan mitään loistokkaita olleet lopputreenissä pieneen n.1m/s vastatuuleen juostuiksi, mutta kyllä juoksut olivat aika toiveita herätteleviä. Isot pointsit siitä, että Reetalla on ollut lonkankoukistaja kipeänä maanantaista asti, mutta halusi silti juosta ja tehdä eikä turhia valitellut.
Loppuviikon 98-99:ien treenit to, pe ja la:
Torstaina 98-99:t tekivät helppoa tai ”helppoa” juoksutreeniä. Porukka oli kyllä todella heikossa hapessa ja monella oli ties mitä ongelmaa polvikivuista penikkavaivoihin ja yleiseen huonoon oloon. Verryttelyjen jälkeen juostiin hölkkä+veto+kävely-sarjoja 2+2x50m nurmella ja 2+2x100m radalla. Ennen kuin siirryttiin porrasjuoksuihin heräteltiin porukkaa kolmella 10 toiston kierroksella askelkyykkyhyppyjä, punnerruksia ja linkkareita. Portaissa ne ketkä kykenivät, juoksivat 3x sekä jokaiselle että jokatoiselle astuen Myllysaaren portaat ylös. Osa teki kuntopiiriä ja porraskävelyjä pitkin askelin. Loppuun juostiin vielä 2 kierrosta purua ympäri.
Torstai oli taas esimerkki siitä, missä on paljon syksyksi ja ensi talveksi tekemistä: peruskunto ja hapenottokyky. Perjantain treenissä oli sitten helpompaa: verkat, muutamat koordit ja loikat, pituutta ja korkeutta – osa enemmän toista ja osa toista. Pituuspaikalla nähtiin muutamia tosi hyviä oivalluksia, jotka toivat hyppyihin selvästi lisäsenttejä ja vievät toivottavasti pian muutamat urheilijat uusille metriluvuille.
Lauantain treenissä tehtiin sitten vähän kaikenlaista. Verkan jälkeen taas heilurit ja muutamat koordit sekä 4x60m rentoja juoksuvetoja. Voimaosiossa tehtiin vuorotellen voimatangoilla rinnallevetoa ja omalla painolla 1 jalan kyykkyä, askelkyykkyä taakse sekä kyykkyä, kaikki 2 sarjaa. Lisäksi tehtiin sammakko- ja borshovhyppyjä 2×10 ponnistusta. Pohkeille tehtiin 3 kierrosta hyppelyrataa, joka sisälsi pohjehyppyjä, kinkkoja aitojen yli, matalien aitojen yli osa sivuttain sekä muutaman korkeamman aidan yli hyppyjä. Ponnistuksia kertyi n.7 minuutissa vajaat 100. Sitten juostiin toiset rennot vedot 4×50-60m. Loppuun juostiin vielä hyppisten kanssa ja hypättiin helmeä, jonka jälkeen tehtiin muutamat lihaskunnot ja hoover-pitoa välillä hyppien muiden yli.
Koutsi on tällä hetkellä todella väsynyt sekä fyysisesti että henkisesti. Henkinen tietysti aiheuttaa fyysistä, mutta ei auta muu kuin jaksaa. Seuraava vapaa päivä on tiedossa vasta ensi viikon sunnuntaina. Kaikenlaista ikävää aina liittyy tällaiseenkin mukavaan puuhaan. Onneksi on mukana sellaisia piristäviä hymynaamoja ja tsemppareita, joiden vuoksi jaksaa tätä hommaa tehdä huolimatta kaikenlaisista ei-niin-mukavista persoonista. Pitää vaan pitää ne positiiviset asiat ja ihmiset mielessä useammin kuin negatiiviset – helpommin sanottu kuin tehty.
juoksuharjoitus, maitohapoton, palauttava, valmistava harjoitus, voimailu